Bangkok 16.12.

Lantan lepuutus teki eetvarttia. Hyvä isäntäni oli loistava kokki ja otti haasteen innolla vastaan kun annoin hänen valita illalliseni mielensä mukaan. Bilisturnauksen baarimikon kanssa voitin yhden pelin erolla loppukirin jälkeen. Opin viimeisinä päivinä mihin pusseihin vinolla pöydällä kannattaa tähdätä. Onnistuin pysymään lähes koko viikon piilossa muilta lomalaisilta, mutta yhden espoolaisen pariskunnan kanssa kävin suurin piirtein seuraavan keskustelun:

Espoolaiset: ”Kas, suomalainen! Kuinka pitkään olet ollut täällä? milloin loma loppuu? Oletkos jo ollut sillä-ja-sillä saarella?”
Jussi: ”Terve terve, onpas kiva nähdä maanmiehiä. Olen ollut täällä puolisen viikkoa, mutta en ole juuri käynyt missään. Tulin vain huilaamaan rannalle hetkeksi. Jatkan vielä reissua loppuvuoden. Entäs te?”
E: ”Aijaa, älä ihmeessä! Missä sä oot ollut? Kuinka kauan olet reissannut? Miten sä nyt täällä vain lokoilet? Eleffanttiseikkailuja ja jamesbondsaaria tarjolla.”
J: ”Niin, tota. Mä oikeastaan kaipasin vähän tällaista erakoitumista kun olen ollut jo vähän aikaa reissussa ja olen joka paikassa tavannut niin paljon uusia tuttavuuksia. Tuli sellainen tunne, että pitää ottaa muutama päivä erakoitumista, ettei tarvitse koko ajan tutustua uusiin tyyppeihin ja selittää missä olen ollut ja minne olen menossa…”

Tässä kohtaa hoksasin, että ei ollut kohteliasta sanoa että espoolaisten kysymys oli mielestäni ärsyttävä enkä halua vastata siihen tai ylipäänsä puhua heidän kanssaan. Yritin paikata:

J: ”Ööh… mutta siis tosi siisti tavata teidät. Ööh… mä en ole törmännyt suomalaisiin missään reissun aikana, joten tosi virkistävää puhua suomea. Ja se saari kuulostaa tosi siistiltä, saatanpa käydä huomenna tsekkaamassa ja ööh…”
E: ”Mmm.. joo, no mut hei nähdään.”

Toisin sanoen hienosti meni se kohtaaminen. Lähes kaikki turistit etsivät Thaimaasta jotain ihan muuta kuin mitä minä olen vailla reissun tässä vaiheessa. Olisi varmasti eri juttu, jos olisin aloittanut reissun täältä tai jos Jäken riemuryhmä tai SORY olisi mukana. Toisella sukelluksella tapasin sentään saksalaisia ja ranskalaisen, joiden kanssa oli oikein hauska tarinoida enkä tietääkseni loukannut ketään. Istuttiin iltakin yhdessä.

Usean päivän auringossa löhöämisen ja issekseni olon jälkeen huomasin kuuntelevani koukeroista jazzia ja lukevani Dickensiä (”’Swine’, pursued Mr. Wopsle, in his deepest voice, and pointing his fork at my blushes…”). Tulkitsin tämän merkiksi siitä, että aivoni ja aistini olivat vironneet riittävästi vastaanottaakseen taas uusia elämyksiä. Hyvä niin, sillä seuraavana päivänä täytyi aloittaa muutaman päivän siirtymä kohti Pokharan kaupunkia Nepalissa.

Siirtymä kulki ensin Phuketin rappiokeitaan kautta. Totesin kaikki ennakkoluuloni Puksua kohtaan oikeiksi ja lupaan täten etten palaa koskaan. Phuketin Starbucksissa (siunattu Starbucks!) aloin perehtyä Nepal-opukseeni. Maa oli jo ennen tätä mielikuvissani hyvin lähellä Shangri-La’ta ja kaikki kirjasta ammentamani lisätieto vahvisti mielikuvaa. Pyhiä lehmiä! Vuoria! Rafting! Tiikereitä! Buddhalaisia ja hinduja! Kaksi edessä olevaa siirtymäpäivää tuntuivat iäisyydeltä.

Nyt pakkailen kamoja rinkkaan hotellissani Bangkokissa ja nappaan kohta taksin kentälle. Täällä vietetyt kaksi päivää olivat huoltostoppi: lähetin tavaraa Juholle Suomeen, tein pari täsmähankintaa ja hain Dominikin trekkauskamat Apple-nimiseltä thaitytöltä kalliilta esikaupunkialueelta.

Olen hyvin, hyvin innoissani Nepalista ja kaikesta siellä odottavasta. Ensi yön vietän Katmandussa ja huomenna aamulla lennän Pokharaan, josta käsin alan järjestellä trekkausta ja muita aktiviteetteja. Joulun vietän Pokharassa tai trekillä. Olin etukäteen vähän huolissani että tuntuuko orvolta olla yksin reissussa joulun aikaan, kun Kytäjällä olisi äiskän lanttulaatikot ja riisipuurot tarjolla, mutta ei tunnu. Jouluhössötys ei ulotu tänne kauppakeskuksia lukuun ottamatta, joten koko juhla tuntuu aika etäiseltä. Enköhän kehitä kuitenkin jonkinlaisen pienen spesialiteetti-illan tuossa viikon päästä.

Siellä kotosalla on varmasti jo joulufiilistelyt ja lahjastressaukset sfääreissä. Uutisista päätellen luvassa on vieläpä valkea joulu, mahtavaa! Toimitan virallisen joulutervehdykseni Himalajan maisemista vielä ennen aattoa.